Mä ostin eilen itselleni töistä kengät. Mä näin tän tapaiset nilkkurit lentokentällä yhden tytön jalassa ja olisin kysynyt heti, että mistä tällaiset ihanuudet voi ostaa, mutta tyttö meni jatkolennolle ja näytti muutenkin kiireiseltä niin en sitten viitsinyt alkaa tenttaamaan ja hämmentämään toista. Nämä ovat aivan ihanat, niin ulkonäöltään kuin jalassakin. Looooove them!
 |
Mä heräilin aamulla eilisen pikkujoulun jäljiltä enismmäisenä siinä puoli kahdentoista aikaan ja hiippailin Lauran viestä peiton kanssa olkkariin kun kaikki muut nukkuivat vielä sikeästi. Pläräsin vähän aikaa lehtikoria ja löysin sieltä perjantain Hesarin ja Nyt-liitteen ja otin ne kaveriksi itselleni olkkarin sohvalle. Siinä lueskelin rauhassa lämpimän peiton alla ja muhistelin vain onnellisuutta siitä ettei tarvitse stressata koulujuttuja. Nyt-liitteessä oli pari mielenkiintoista artikkelia Nationa Noverl Writing Monthista ja Kuningaskulauttajasta. Ensimmäinen artikkeli koski toimittaja Olli Sirénin yritystä kirjoittaa 50 000 sanasta koostuva kirja kuukaudessa National Noverl Writing Monthin sääntöjen mukaisesti ja jälkimmäinen artikkeli koski Helsingin viinibaarien mittalasien käyttöä: kaatavatko tarjoilijat viininostajille liikaa, oikean määrän mukaisesti vai liian vähän viiniä mikäli he eivät käytä viinimittaa viiniä lasiin kaadettaessa.
 |
Tunnin päästä myös muu joukko alkoi heräillä sänkyjen syövereistä ja iltapäivä rullaili leppoisasti telkkaria katsellessa ja huonotasoisille jutuille hihittelystä. Ulkona sateli lunta ja meillä oli kaikki aika maailmassa. Oli aivan ihanaa. Kiitos kaikille osallistujille.
Viiden aikaan Laura kävi vielä tuomassa mut kotiin ja mä menin myöhemmin saunaan, tehtiin äidin kanssa vähän ensi viikolle toimintasuunnitelmaa ja lopulta tein vielä käännösjuttuja ja pistin ne eteenpäin huomiseksi aamuksi. Nyt sitä vain ollaan tässä ja katsellaan telkkua.
kuvat: kaksiyhdenhinnalla.blogspot.com, hs.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti